Fakamaau
4:1-3; 2:14,19; Siosiua 11:1,10; 19:36; 1 Sam 12:9; Saame 83:9
Fakamaau 4:1-3
"1PEA na‘e toe fai ‘e ha‘a ‘Isileli ‘a e me‘a na‘e tau kovi ki he finangalo ‘o Sihova, hili ‘a e pekia ‘a ‘Ēhuti. 2Pea na‘e fakatau kinautolu ‘e he ‘Eiki ki he nima ‘o Siapini ko e Tu‘i Kēnani, ‘a ia na‘e hau ‘i Hasoa; pea ko e kapiteni ‘o ‘ene tau ‘a Sīsela, ‘a ia na‘a ne nofo ‘i Haloseti Senitaile. 3Pea tautapa ‘a ha‘a ‘Isileli kia Sihova: he na‘e ‘iate ia ‘a e sāliote ukamea ‘e hivangeau; pea ko e me‘a fakamamahi ‘ene fakamo‘ulaloa ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o uofulu ta‘u."
Fakamaau 4:2 “Pea naʻe fakatau kinautolu ʻe he ʻEikí ki he nima ʻo
Siapini ko e Tuʻi Kenani”. Ko e ola eni ʻo e fai
kovi, mo e taʻetokanga he kuo toe fai ʻe ʻIsileli ʻa e meʻa naʻe taukovi ki he
finangalo ʻo e ʻOtuá. Tokangaʻi ʻi heni ʻa e mālohi ʻo e fehalaaki pea mo e
vave ʻa e tangatá ki he angahala, ʻo ʻikai ke matuʻu ʻi he moʻoni ʻa e ʻOtuá.
Tokangaʻi ʻa e mahaki ʻoku toutou hoko ʻi he mālōlō mo e nonga taimi loloá. Ko
e nonga ē mo e melino ʻa e fonuá ʻi he taʻu ʻe valungofulu, pea naʻe totonu ke
nau fakapapauʻi ʻekinautolu ʻa ʻenau lotú, ka naʻa nau holi kinautolu ke nau
lotu ki he ngaahi ʻotua loí, pea ko e tuʻunga ia ki honau fakaʻauhá, koeʻuhí
kuo mate ʻa Ehuti, pea nau fai leva ʻa e meʻa kovi. He ko e taimi naʻe liʻaki ʻe
ʻIsileli ʻa e ʻOtuá ʻe lī kinautolu ʻe he ʻOtuá. Pea ko kinautolu ʻoku nau lī
kinautolu kituʻa mei he ngāue ʻa e ʻOtuá, ʻe lī kinautolu kituʻa mei he maluʻi ʻa
e ʻOtuá. Ko Siapini naʻe hau mo pule ʻi Hasoá. Ko hono tupuʻangá naʻa nau fai ʻa
e meʻa kimuʻa ʻia Siapini ko eni, he naʻa na hingoa tatau pe, pea naʻe kapa ʻe
Siosiua ʻa hasoa mo tutu ʻenau ngaahi salioté (Sios 11:1-10). Ka ʻi he fakalakalaka
ʻo e taimi naʻe toe langa ʻa e koló ni, pea nau toe maʻu honau mafaí, pea mole
atu honau tukunga
kimuʻá pea ko e tuʻi ko eni ʻo Hasoá ʻa Siapini, naʻe fakatau ki ai ʻe he ʻEikí,
ke ne hoko ko e meʻa tā ki haʻa ʻIsileli koeʻuhi ko ʻenau fai ʻa e meʻa kuo
hoko ia ko e fakatupu houhau ki he fofonga ʻo e ʻOtua ʻo ʻIsilelí, ke mahino ki
ʻIsileli kuo mole ʻenau lelei ke fakafepakiʻi ʻa e kau Kenaní. Ko e toenga ʻo e
ngaahi puleʻanga ʻoku nau fuʻu tokolahi, pea ʻoku ui kinautolu ko Haloseti Senitaile,
pe ko e ngaahi puleʻanga. Ko Siapini mo ʻene senialé ko Sisela naʻá na puleʻi ʻa
haʻa ʻIsileli. Ko e fili ko ení naʻe ofiange ia, ʻi he ʻuluaki taimi, ʻi honau
ngaahi kauʻaá, mo hono ʻuhinga ʻoku nau maʻu ai ki ʻIsilelí ʻa e faingamalie
lahi ke fai kia kinautolu ʻa e meʻa hala. Naʻe tangi tautapa ʻa ʻIsileli kia
Sihova, koeʻuhi ko e tuʻunga fakatuʻutamaki kuo nau ʻi aí, mo honau vā mo e ʻOtuá,
pea naʻe ʻikai ke nau sio ki he founga kehekehe ke nau hao aí. Ko kinautolu ʻoku
nau fakamaʻamaʻaʻi ʻa e ʻOtuá ʻi heʻenau koloá mo ʻenau tui falala kiate Iá, ʻoku
fiemaʻu ke nau fekumi kiate Ia, ʻi he taimi ʻo e faingataʻá. Ka ʻokú ke
faingataʻaʻia, kumi ʻa e ʻOtuá ke maʻu.
KO e 'Otua ma'oni'oni, He'ene fehi'a 'i he angahala "tau kovi ki he finangalo 'o Sihova" 'a e toe foki 'a e kakai 'o fai e me'a 'oku 'ikai ke ne hoifua ki ai. Ko e 'Otua faitotonu. "Pea na'e fakatau kinautolu 'e he 'Eiki ki he nima 'o Siapini ko e Tu'i Kenani." ..." fakamo'ulaloa'i 'a ha'a 'Isileli 'o uofulu ta'u." 'oku ne tautea 'a e angahala. Ko e 'Otua 'ofa.. 'i he'ene 'ofa'i 'ene kakai 'oku ne 'ai pe mo kinisi kinautolu ke nau foki ange ki ai. keu falala kakato ange ki ai 'o 'oua te te toe foki ki he angahala mo e anga fakakakano. Ko e 'uhinga ia 'ene fa'a 'omi 'a e ngaahi palopalema, faingata'a mo e ngaahi me'a ke toe tu'u 'o tautapa ange ki ai ko ia pe hoku hao'anga ko ia pe hoku taukapo ko ia pe hoku malu'i 'i he 'aho kotoa pe.. God is Good
ReplyDelete