Siosiua
18:11-20; Sen 28:19; Sios 15:7-9; 16:1,5; Fkm 1:23 ; 2 Tuʻi 23:10
Siosiua 18:11-20
"11Pea na‘e tō mai ‘a e ‘inasi ‘o e matakali ‘o ha‘a Penisimani mo honau ngaahi fāmili: pea na‘e ‘alu atu honau vahe ‘i he vaha‘a ‘o ha‘a Siuta mo ha‘a Siosifa. 12Pea ko honau kau‘ā ‘i honau matāfonua ki he tokelau na‘e kamata mei Soatani; ‘o ‘alu hake ki he mui mo‘unga ‘o Sielikō, ‘o tuku ia ki he saute, ‘o ‘alu hake ‘i he fonua mo‘unga ki lulunga, ‘o tū‘ulu ki he toafa ‘o Pete-‘āveni. 13Pea mole atu ‘a e kau‘ā mei ai ki Lusa, ki he mui mo‘unga ‘o Lusa, ki he tokelau (ko Pēteli ia); pea ‘alu hifo ‘a e kau‘ā ki ‘Ataloti-‘ātali ‘i he tafa‘aki mo‘unga ‘oku tu‘u mei he potu saute ‘o Pete-holoni-lalo. 14Pea afe atu ‘a e kau‘ā, ‘o takai ‘a e matāfonua lulunga ki he tonga, mei he mo‘unga ‘oku ‘i he ‘ao ‘o Pete-hōloni ‘i hono potu tonga, pea na‘e tū‘ulu ki Kiliati-peali (ko Kiliati-sialimi ia), ko e kolo ‘o ha‘a Siuta: ko hono feitu‘u lulunga ia. 15Pea ko hono matāfonua tonga na‘e kamata mei he taupotu ‘o Kiliati-sialimi, pea ‘alu atu ‘a e kau‘ā ki lulunga,‘o tū‘ulu ki he fauniteni ‘o e vai ‘o Nefitoa: 16pea ‘alu hifo ki he ngata‘anga ‘o e mo‘unga ‘oku hanga ki he tele‘a ‘o e foha ‘o Hīnomi, ‘a ia ‘oku tu‘u ‘i Tele‘a-Lifaimi mei he tokelau, pea ‘alu hifo ia ki he tele‘a ‘o Hīnomi ki he mui mo‘unga ‘o ha‘a Siepusi, ‘o tuku ia ki he tokelau: pea ‘alu hifo ki ‘Eni-lokeli: 17pea afe mei he tokelau, ‘o fou atu ki ‘Eni-semesi, ‘o mole atu ki Keliloti, ‘a ia ‘oku fehangahangai mo Hakenga Kula, ‘o ‘alu hifo ki he Maka ‘o Pōhani ko e hako ‘o Lūpeni: 18pea ‘alu atu ai ki he mui mo‘unga ‘oku hanga ki he ‘Alapā ‘o tuku ia ki he saute, ‘o hifo ki he ‘Alapā: 19pea ‘asi atu ‘a e kau‘ā ki he mui mo‘unga ‘o Pete-hokela, ‘o tuku ia ki he saute: pea na‘e tū‘ulu ‘a e kau‘ā ki he muitolotolo noate ‘o e Tahi Māsima, ‘a e ngata‘anga ‘o Soatani mei he tonga: ko e kau‘ā tonga ia. 20Pea ko Soatani ko e kau‘ā ia ‘i he matāfonua hahake. Ko e tofi‘a ia ‘o ha‘a Penisimani, ‘a hono ngaahi kau‘ā takatakai, mo hono ngaahi vahe."
Sios 18:11 “Pea naʻe tō mai ʻa e
ʻinasi ʻo e matakali ʻo haʻa Penisimaní mo honau ngaahi fāmilí..” Ko e ʻinasi ʻi
he fonuá ʻo e matakali ʻo Penisimani. ʻI he ʻofa tauhi ʻa e ʻOtuá naʻe tuʻu
hoko atu pe ki haʻa Siosifa. Ko Penisimaní, ko e tokoua e ia ʻe taha ʻo
Siosifa. Pea ʻi he tafaʻaki ʻe tahá naʻe ʻi ai ʻa Siuta, pea ko e matakalí ni
kimui atu, naʻá ne taha pe mo Siuta ʻo ne piki ki he taloni ʻo Tevita, pea ʻi
he temipalé ʻi Selusalema. Ko e talotalo naʻe toho ia ʻi Sailo ʻi he ʻao ʻo
Sihova ʻi he matapā ʻo e Tapanekale mo e houʻeiki ʻulumotuʻa ʻo e fakataha ʻo ʻIsilelí
(19:51) ki he tofiʻa ʻo haʻa Penisimani. Ko e ʻOtua taʻe ʻi ai ha fehalaaki ʻi
hono potó naʻá ne tataki ʻa e ola ʻo e talotalo naʻe fai maʻae haʻa Penisimaní.
Ko e ngaahi kauʻāfonua ʻo e ʻinasi taki taha naʻe faikehekehe hono tohó pea ko
e tofiʻa ʻo e matakali taki taha naʻe tuha pe mo hono ʻuhinga ʻo e matakali ko
iá. Ko e kotoa ʻo e ngaahi feʻauhi, mo e ngaahi ʻeke siokita, naʻe maluʻi lelei
pe ia ʻe he fakanofonofo poto ʻa e ʻOtuá. Ko hai naʻá ne vahevahe ʻa e moʻunga mo
e teleʻa, ʻa e koane mo e vao, ʻa e ngaahi matavaí, mo e ngaahi vaitafe, ʻa e
ngaahi kolo lalahi mo e ngaahi vilisi, naʻe fai ʻaki ia ʻa e haohaoa ʻo e
faitotonu, ʻo ne fakafepakiʻi ʻa e launoa mo e muhumuhu taʻefakalotú. Ko e vahe
tofiʻa naʻe fai ʻe ha sevaniti ʻa Kalaisi, ʻo ne tuku ki ha faingataʻa pe
mamahi? Ko Sihova naʻá ne fai ʻo fakatatau pe ki hono finangalo maʻa mo maʻoniʻoni.
ʻOku tau lakalakaimonū mo fiemalie? He ko e lelei kotoa pe ko e haʻu ia mei ʻolunga,
ʻo ʻikai mei hotau fuʻu toafa, pe ko ʻetau ngaahi aʻusiá. Loto maʻulalo ʻi hoʻo
maʻu ʻa e meʻaʻofa taʻe ʻi ai hano taau ʻe taha. Fakangaloʻi naʻe ʻikai ko ha
nima naʻá ne ʻoatu ʻa e leleí, ke ke puke ia, fakafisi ki ho lotó, ʻokú ke puleʻi
pe ʻe koe hoʻo meʻa kotoa, ka ke ʻiloʻi ko e tokotaha ia ʻo e matavai ʻoku tafe
mai mei he fauniteni ʻo e ʻofa ʻia Sīsū Kalaisi, pea moʻoni ʻa e potó “ʻOku ʻai ʻa e talotalo ki he konā, Ka ko hono
tonú ʻoku meia Sihova ʻataʻatā (Palo 16:33)
No comments:
Post a Comment