Siosiua
8:24-27; ʻEkis.
17:12; Teut. 20:16-18
Siosiua 8:24-27
"24Pea ‘i he faifai pea ‘osi hono tāmate‘i ‘e ‘Isileli ‘a e kakai ‘o ‘Ai ‘i he vao, mo e toafa ‘a ia na‘a nau tuli ai kiate kinautolu, pea kuo nau tō kotoa ‘i he mata ‘o e heletā, ‘o ‘osi‘osingamālie, pea na‘e toki foki mai ‘a e kakai ‘Isileli kotoa ki ‘Ai, pea nau taa‘i ia ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā. 25Pea ko e lau ‘o e kakai na‘e tō ‘i he ‘aho ko ia, ‘a e tangata mo e fefine, ko e toko taha mano mā ua afe, ko e kakai kotoa ia ‘o ‘Ai. 26He na‘e ‘ikai ke tuku mai ‘e Siosiua ‘a e nima na‘a ne puke ‘aki ‘a e tao kae‘oua ke faka‘auha ‘a e kau nofo ‘Ai kotoa pē. 27Ngata pē ‘i he monumanu ‘o e kolo, ko ia mo hono koloa na‘e vete ‘e ‘Isileli ma‘anautolu, ‘o hangē ko e me‘a ‘a Sihova na‘a ne tu‘utu‘uni kia Siosiua."
Sios 8:26 “He naʻe ʻikai ke
tuku mai ʻe Siosiua ʻa e nima naʻá ne puke ʻaki ʻa e taó”. ʻOku fakahaaʻi mai ʻe
he veesí ni naʻe tauhi pē ʻe Siosiua hono nimá naʻá ne puke ʻaki ʻa e tao ke
mafao, kaeʻoua kuo ikunaʻi kakato ʻa Ai. He ko hono hiki ki ʻolunga ʻa e taó ko
e fakaʻilonga ia kuo kamata ʻa e taú, pea ko e fakaʻilonga foki ia ʻo e
lotolotonga ʻo e ʻOtuá, mo ʻEne tokoni ʻi he tau (v.1). Ko e meʻa ko eni kuo
hokó ni, ʻoku fakahoa tatau pē ia kia ʻEki 17:8-16. ʻA hono tauʻi ʻe ʻIsileli ʻa
e kau ʻAmaleki, pea ko Mosese naʻe mafao atu hono nimá mo e “Tokotoko ʻo ʻElohimi”
(Eki 17:9). Pea ko e tauhi ʻolunga ʻa e nima ʻo Mosese, kuo ʻi ai ʻi he taú, ʻa
e lotolotonga ʻo e ʻOtua, pea ko e tau ko iá naʻe ikuna, he ko e ʻOtuá kuo ʻi
ai ʻi hono tauhi ʻa e nima ʻo Mosesé ki ʻolunga, pea ka helaʻia ʻa Mosese ʻo
tuku ki lalo hono nimá, pea ʻe foʻi leva ʻa ʻIsileli. Kaekehe, ka naʻe ikunaʻi ʻe
ʻIsileli ʻa ʻAmaleki. Ko Siosiua ko e tauhi ia mo e tokoni kia Mosese (1:1, 5)
pea ko Siosiuá, ko e ʻeikitau ia ʻi he taimi ko ē, naʻe mafao atu ai ʻa e nima ʻo
Mosese ʻi he tau mo ʻAmaleki, pea ko Siosiua he taimí ni kuó ne ʻi he tuʻunga ʻo
Mosesé, kae fakahoko tau ʻa e kakai kehe. Ko e ʻOtuá ko e Fakamaau totonu kuó
ne ʻai ʻa e tautea ko ení ki Ai, koeʻuhí ko ʻenau fai angahalá pea kuo
fakafofonga ʻe Siosiua mo ʻIsilelí ʻa e fakamaauʻi ʻo e kakai ko eni ʻo Aí. Ko
e ʻOtuá ʻa e Fakamaau totonu kuó ne tuku mai ʻa e tautea ko ení ki he koló ni,
koeʻuhí ko ʻenau ngaahi angahalá pea ko ʻIsilelí, ko kinautolu ia ʻa e kau
minisitā ʻo ʻEne fakamaauʻangá, mo e kau fai tautea ki Heʻene fakaʻauhá. Pea ko
Siosiuá, ko ia naʻá ne tauhi hono nimá ki ʻolunga kae fai hono fakamaaua ʻo e
kakaí ni. Ko e taipe eni ki he kakai kotoa pē te nau ʻi heli koeʻuhí kuo nau
fakaʻikaiʻi ʻa e ʻOtuá, pea mo e (6) fai
fakamoʻui ʻa Kalaisi. Ko e kakai eni te nau ʻi he Fakamaauʻanga ʻo e Taloni
Hinehina (Fakaha 20:11-15). Na;e ʻi ai honau faingamalie ke nau moʻui ʻia
Kalaisi ka naʻe ʻikai he naʻa nau fakaʻikaiʻi. Ko eni pē taimi teuteu. Puke leva ʻa Kalaisi ko
ho Fakamoʻuí ia.
No comments:
Post a Comment