Saturday, 14 October 2017

Tokonaki 14 'Okatopa, 2017

Siosiua 9:24-26; Sios 9:24-26; Senesi 16:16; Teuta 12:5 

Siosiua 9:24-26
"24Pea na‘a nau tali kia Siosiua, ‘o pehē, Koe‘uhi ā na‘e mātu‘aki tala ki ho‘o kau tamaio‘eiki ko kimautolu ‘a e me‘a kuo tu‘utu‘uni ‘e Sihova ko homou ‘Otua ki he‘ene Sevāniti ko Mōsese, ke ‘atu ‘a e fonua ni kotoa, pea ke faka‘auha ‘i homou ‘ao ‘a e kakai kotoa ‘oku nofo ‘i he fonua ni; ko ia na‘a mau manavahē lahi telia ‘emau mo‘ui, koe‘uhi ko kimoutolu, pea mau fai ‘a e me‘a ko ia. 25Pea ko e nō ‘oku ma‘u ‘i ho nima; fai pe ha me‘a kiate kimautolu ‘oku hā lelei mo totonu kiate koe ke fai. 26Pea ne fai pehē kiate kinautolu, ‘o ne fakahaofi mei he nima ‘o e kakai ‘Isileli, ko ia na‘e ‘ikai te nau tāmate‘i kinautolu. Pea na‘e tu‘utu‘uni ‘e Siosiua ‘i he ‘aho ko ia ke nau nofo ko e kau tā fefie mo ‘utuvai ki he fakataha mo e ‘ōlita ‘o Sihova; pea ‘oku fai ki ai ‘o a‘u ki he ‘aho ni, ‘i he potu ‘oku ne fili ki ai."

Sios 9:25 “Pea ko e no ʻoku maʻu ʻi ho nimá, fai pe ha meʻa kiate kimautolu ʻoku hā lelei mo totonu kiate koe ke fai”. ʻI he taimi ko ē kuo tōtōivi moʻoni ai ha kakai ke hola mei he houhau ʻo e ʻOtuá heʻikai te nau nofo ʻi ha fōtunga pe ko ha hūfangaʻanga hala, ka te nau loto ke nau faitukuingata ʻi he mamahi, mo e fakamaʻulalo, ki he meʻa ko ē ʻe maʻu ai honau fakamoʻuí. He neongo ko e ʻEikí ko Sīsū, ko e Siosiua moʻoní ia, ka ʻokú ne ʻafioʻi pe ʻa e fakapulipuli kotoa, mo e taau fehiʻa kotoa ʻo e angahalá, heʻikai te ne fakaʻikaiʻi ʻa e kau angahalá ʻi he fakamatalaʻi ʻo ʻenau ngaahi hia pe ko e ngaahi koví, ʻa ia ʻokú ne ʻuliʻi ʻenau tukuingata ai ki he fakamoʻuí. Ka te ne hū kia kinautolu ʻaki ʻenau ongoʻi halaia, pea te ne ʻoange kiate kinautolu ʻa e fakatomala, mo ne fakamaʻa kinautolu mei heʻenau ngahai koví. Pea te ne toʻo kinautolu mei heʻenau tauʻatāina loí mo fakamā ʻa ʻenau malualoí, pea te ne akoʻi kinautolu ke nau falala ki Heʻene meesí,, pea ne fakakau kinautolu ki ai. Te ne fakamoʻui honau ngaahi laumalié pea ne ngaohi kinautolu ko ʻEne kau sevāniti, pea ʻi heʻene fakatonutonu kinautolu ʻi heʻenau ngaahi angahalá, pea te ne akoʻi kinautolu ke nau mateuteu ke nau pehē, “Vakai ʻoku mau ʻi ho nimá, fai pe ha meʻa kiate kimautolu ʻoku hā lelei mo totonu kiate koe ke faí”. Ko e kakaí ni naʻa nau tali ha me„a pē ʻo fakatatau ki he ʻuhinga naʻa nau liʻaki ai ʻa e kotoa ʻo ʻenau ngaahi fiemaʻú, ka nau punou ki lalo ki he tuí, pea ke nau tali ha meʻa pe pea nau loto ke muimuiʻi ʻa e ngaahi meʻa fefeká koeʻuhi ke fakahaofi ʻenau moʻuí. ʻOku fakafēfē ʻa ʻetau fakaʻuhinga ki he liʻaki moʻui ko ení, ka kia kitautolu ke tohoakiʻi kitautolu ia ʻaki ʻa e manavahe ki he tautea taʻengata, mo e ʻamanaki ki he moʻui taʻengata. Ko hotau taipe ē kuo ʻomi ʻe he kau Kipioné, pea ʻoku tuha mo kitautolu ke tau liʻaki ʻa māmani mo ʻene ngaahi holí, he kuo tau ikuna ʻia Kalaisi, he kuo tau maʻu ʻa e kovinanite ʻo e melinó Pea ʻoku ʻikai ke tau toe pule kia kitautolu, ko Kalaisi ʻoku pulé pea ke tau feohi ai pe mo ia.

Friday, 13 October 2017

Falaite 13 'Okatopa, 2017

Siosiua 9:22-23; Senesi 9:25; Siosiua 9:6,9,16 

Siosiua 9:22-23
"22Pea ui ange kinautolu ‘e Siosiua, ‘o ne lea ki ai, ‘o pehē, Ko e hā na‘a mou fakahekeheke‘i ai kimautolu, ho‘omou pehē, Ko e kakai mama‘o ‘aupito kimautolu; ‘osi, ‘oku tau nonofo vāofi? 23Pea ko eni ‘oku mou mala‘ia, pea ‘e ‘ikai tuku ‘a e nofo pōpula homou ni‘ihi ke tā fefie mo ‘utuvai ki he fale ‘o hoku ‘Otua."

Sios 9:23 “Pea ko eni ʻoku mou malaʻia pea ʻe ʻikai tuku ʻa e nofo popula homou niʻihi”. Ko hono fakahalaiaʻi ʻo e kau Kipioné ke nofo popula. Naʻe valokiʻi ʻe Siosiua ʻa e kau Kipioné ʻi heʻene ʻiloʻi ʻenau kaka. Naʻe ʻikai ke nau fakatonuhiaʻi ʻe he kau Kipioné ʻa ʻenau loi naʻe faí ka naʻa nau kole pe ha fakamolemole ki he meʻa naʻa nau faí, koeʻuhi ke fakahaofi ʻenau moʻuí, ko e ʻuhinga ia ʻo ʻenau fai peheé, he naʻa nau manavahē ʻo ʻikai ko e ivi pe ʻo e tangata, ka ko e fuʻu mafai ʻo e ʻOtuá kuo nau fanongo ki ai, ʻa hono teu ke fakaʻauha kotoa ʻa e kau nofo Kenaní. Naʻe tautea kinautolu ʻe Siosiua ke nau popula. Naʻá ne fakamoʻuaʻi kinautolu ke nau moʻui pe ʻi he malumalu ʻo e hokohoko a tu ʻenau ngāué, ʻi he tā fefie, mo e ʻutu vai ki he fale ʻo Sihová, pea ko e tahaʻi ngāue mātuʻaki mahuʻinga. Pea ko e malaʻia ko eni, kuo liliu ia ko e tapuaki, he kuopau ke nau sevāniti ki he fale ʻo Sihová. He neongo ko e ngāue fakasevāniti, ka ʻe hoko ia ko e langilangi, ʻi heʻenau fai ʻa e ngāue ki he fale ʻo Sihová, mo e ngaahi ngāue kehe pe. Pea hili iá, naʻa nau hoko ko e kau tangata kuo foaki ki he kau Livaí, ʻo hangē ko hono foaki kinautolu kia ʻElone mo ʻene fānau (Nom 3:9) ke nau tokangaʻi ʻa e ngāue ki he ʻOtuá. Pea ʻi heni ʻoku hangē ko e fakataipe ʻo e hū ʻa e kau senitailé, ki he siasi fakakosipeli. Naʻa nau tuku kinautolu ki he tukunga ko ení. Naʻe leleiange ke nau ngāue popula, kae tautefito ko ʻenau ngaue populá ki heʻenau moʻuí. Naʻe ʻikai ke nau tauhi ʻa e koloa ʻo ho ngaahi koló he naʻe toki ʻilo kimui, ko e toko tolu ia naʻa nau ʻi he tofiʻa ʻo Penisimaní, pea ko e toko taha naʻe ʻi he tofiʻa ʻo Siutá, pea ko kinautolu naʻa nau ʻi honau fatongiá, pea naʻa nau movete (13) holo ʻi he ngaahi kolo ʻo e kau Livaí mo e kau taulaʻeikí ʻo nau hoko ko e kau tauhi ʻo e ʻolitá. Ko e kau tamaioʻeiki ʻa ʻIsileli naʻa nau hoko ko e kau tangata tauʻatāina ʻa e ʻEikí, maʻa ʻEne ngāué, pea ko e ngāue tauʻatāina, pea ko ʻEne ngāué ko ia pe honau ʻinasi. Pea kia kinautolu kau ngāué, fai tukuingata ʻa e ngāue ʻa Kalaisí he ko ia pē hotau ʻinasi moʻuí.

Thursday, 12 October 2017

Tu'apulelulu 12 'Okatopa, 2017

Siosiua 9:19-21; Senesi 9:25; 16:6; Teut. 12:5; Mt 5:33-37 

Siosiua 9:19-21
"19Ka ka tali ‘e he hou‘eiki ki he fakataha, Kuo mau fuakava kiate kinautolu ‘ia Sihova ko e ‘Otua ‘o ‘Isileli: ko ia foki ‘e ‘ikai lava ha‘atau ala ki ai. 20Ko eni ‘a e me‘a te tau fai kiate kinautolu, kae tuku ke nau mo‘ui; ke ‘oua na‘a tō mai ha houhau koe‘uhi ko e fuakava na‘a mau fai kiate kinautolu. 21Ko ia na‘e lea kiate kinautolu ‘a e hou‘eiki, Ke nau mo‘ui: pea na‘a nau hoko ko e kau tā fefie mo e kau ‘utuvai ki he fakataha kātoa; ‘o hangē ko e lea ‘a e hou‘eiki."

Sios 9:19 “..Kuo mau fuakava kiate kinautolu ʻia Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli. Ko Siosiua mo e houʻeiki faleʻi ʻo ʻIsilelí kuo nau fai ha fehalaaki koeʻuhí kuo nau fai ha fuakava ke nau maluʻi ʻa e kau Kipioné, pea te nau tauhi ʻenau fuakava naʻe faí. Pea ko ʻenau fuakava heʻikai tamateʻi ia ʻaki ʻa e fai kākā ʻa e kau Kipioné. He kuo fekau ʻe he ʻOtuá ko e Fuakavá ke tauhi (Lev 5:4 ; 27:1,28) pea ko e maumau fuakavá ʻoku mamafa. Ko e fakalotolahi eni kia kitautolu. Ke ʻoua te tau toʻo maʻamaʻa ʻetau ngaahi palomesí ka ke tau tauhi ki ai he ʻoku ʻafio ʻa e ʻOtuá ki he meʻa kotoa pe ʻoku tau fai, pea mo ʻetau ngaahi fakakaukau kei mamaʻó kuo tokaimaʻananga kiate ia. ʻI hono fai ʻo ha fuakava. Ko e meʻa molumalu mo toputapu pea ko e lea ʻo e fuakavá heʻikai maumauʻi noa ʻo taʻe fai ha tauhi ki ai, ʻo muimui ki he meʻa naʻe fai ki ai ʻa e palomesí. Mei he taimi ki he taimi, ko e ʻOtuá naʻe fuakava ʻiate ia pē, ʻi heʻene maʻoniʻoní, pe ʻi hono Huafa lahí, ke fai ha ngaahi ngāue pau (Sen 22:16-18 ; Sa 89:35 ; Sele 44:26) Ko e fuakava loí ko e angahala fakamate ia (Isik 17:16-21 ; Sak 5:3, 4 ; Mal 3:5) Koeʻuhí ko e toputapu ʻa hono maumauʻi ʻa e natula ʻa e fuakavá ko e kovinanite ko eni naʻe fai ʻe ʻIsilelí, mo e kau Kipioné, heʻikai lava ia ʻo toe liliu neongo naʻe fai ia ʻi he malumalu ʻo e alea loi mo fakangalingali. Pea ko hono fakamoʻoní, ʻa e tuputamaki ʻa e ʻOtuá kia Saula, ʻi heʻene tamateʻi ʻa e kau Kipione (2 Sam 21:13). Ko e fuakava ʻoku ngāueʻaki noa pe, ka ʻoku tala ʻe Sīsū ki hono kau muimuí ke ʻoua te nau ngāueʻaki. Ko ʻenau lea pe ʻoku totonu ke feʻunga ia (Sem 5:12). ʻOku ʻiloʻi koe ko e tokotaha lea moʻoni? Ko e ʻai ko ē ke falalaʻanga ʻetau leá, ʻoku tau ongoʻi pe kuopau ke fakaʻosi ʻaki ʻetau setesí ʻa e peheé ni, “ʻOku ou palōmesi atu”. Kapau ʻoku tau tala ʻa e moʻoní ʻi he taimi kotoa pē, pea heʻikai leva ke ngāueʻaki ʻi heʻetau leá ha fuakava pe ha palōmesi he ʻoku tau ʻi he moʻoni ko Kalaisí.

Wednesday, 11 October 2017

Pulelulu 11 'Okatopa, 2017

Siosiua 9:14-18; 18:25; Nomipa 27:21; Teut. 29:11; Saame 15:4 

Siosiua 9:14-18
"14Pea to‘o ‘e he kau tangata ha me‘a mei honau ‘oho, ‘o ‘ikai te nau huhū ki he fofonga ‘o Sihova. 15Pea na‘e alea melino ‘a Siosiua mo kinautolu, ‘o ne fai ha talite mo kinautolu ke nau mo‘ui: pea na‘e fuakava kiate kinautolu ‘e he hou‘eiki ‘o e fakataha.
16Pea ‘i he ‘osi ha ‘aho ‘e tolu, hili ‘enau fai talite mo kinautolu, na‘a nau fanongo ta ko e fa‘ahinga ko ia ‘oku nau taufonua mo kinautolu, pea ‘oku nau mātu‘aki nofo ofi mai. 17Pea na‘e hiki ‘o fononga ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o nau a‘u ki honau ngaahi kolo ‘i hono tolu ‘o e ‘aho. Pea ho honau ngaahi kolo eni, ko Kipione, mo Kēfila, mo Piheloti, pea mo Kolovao. 18Pea na‘e ‘ikai taa‘i kinautolu ‘e ha‘a ‘Isileli, koe‘uhi kuo fuakava kiate kinautolu ‘e he hou‘eiki ‘o e fakataha ‘ia Sihova ko e ‘Otua ‘o ‘Isileli, pea na‘e lāunga ‘a e fakataha kotoa ki he hou‘eiki."

Sios 9:15 “Pea naʻe alea melino ʻa Siosiua mo kinautolu, ʻo ne fai ha talite mo kinautolu ke nau moʻui, pea naʻe fuakava kiate kinautolu ʻe he houʻeiki ʻo e fakatahá” ʻI he hono ʻahiʻahiʻi ʻe he kau taki ʻo ʻIsilelí ʻa e ʻaho ʻo e kau tangata naʻe haʻú, naʻa nau ʻiloʻi ai ʻa e maá, kuo mōmoa, mo tuʻunga fulufulua, ka naʻe ʻikai ke nau ʻiloʻi ʻa ʻenau kaka. Pea ʻi he hili ʻenau fai ʻa e palomesi mo e talite mo kinautolu. Naʻe toki eʻa mai ki tuʻa ʻa e moʻoní, ko e kau taki ʻo ʻIsilelí kuo kākāʻi kinautolu. Ka ko e ʻOtuá naʻá ne fai pe ʻa e akonaki mahino, ko ʻIsilelí heʻikai ke nau fai talite mo e kau nofo Kenaní (Eki 23:32 ; 34:12 ; Nom 33:55 ; Teut 7:2 ; 20:17,18). Naʻe hangē haʻanau fai noaʻia peé he ko Siosiuá naʻá e ʻiloʻi feʻunga ke talanoa ki he ʻOtuá, kimuʻa ʻi heʻene taki atu ʻa e kau taú ki he taú. Ka ko e talite fakamelino ko ení ʻoku ngali feʻunga pe ke taʻehalaia, ko Siosiua mo e kau taki ʻo ʻIsileí kuo nau fai ʻa e fili ko ení ʻe kinautolu pe ʻo nau tōnounou ke nau fekumi ki he tataki ʻa e ʻOtuá, ka nau ʻoho pē ʻo fai ʻaki pe ʻenau palani ʻakinautolu ʻo nau fekauʻaki mo e kakai ʻiteʻita, ʻo nau tah amo kinautolu, he kuo nau fai talite, kae toe ʻai atu, kuo ngalo ʻiate kinautolu ke ʻalu ki he ʻOtuá. Fēfē ʻene toutou hoko ʻiate kitautolu ʻa e meʻa tatau. He ko ʻene hopo hake ha foʻi tukunga foʻou, pea ngalo ʻia kitautolu ke tau fekumi ki he poto mo tatala ʻa e ʻOtuá. ʻI heʻetau ako ʻa e lesoni ʻo e kuohilí, pea ke tau fakahoko ia he ʻahó ni, pea te ne fakahaofi kitautolu ʻi he lahi ʻo e faingataʻa. He talaʻehai ʻe lava ʻe ha taha ke ʻai ha tuʻunga kehe, ka ko ia pē ne toka ai, ʻa ia ko Sīsū Kalaisi” (1 Kol 3:11). Ko e makatuʻunga ʻo e Siasi, ʻo e kotoa ʻo e kau tuí ko Sīsū Kalaisi. ʻOku halaʻatā pea ʻikai ha taha te ne fai ha meʻa. Ko e tuʻunga ʻo ʻetau moʻuí, ko Sīsū Kalaisi. Ko e kotoa ʻa e meʻa ʻoku tau ʻi ai, mo faí kuopau ke fakafeʻunga ia ki he sīpinga kuó ne taá. Kuo langa hoʻo moʻuí ʻi he maka tuʻunga tolongá?

Tuesday, 10 October 2017

Tusite 10 'Okatopa, 2017

Siosiua 9:9-13; 2:9; Nomipa 21:24,35; Teutalonome 20:15 

Siosiua 9:9-13
"9Pea na‘a nau pehē kiate ia, Ko e fonua mama‘o ‘aupito kuo omi mei ai ‘a ho‘o kau tamaio‘eiki, koe‘uhiā ko e huafa ‘o Sihova ko ho ‘Otua: 10he kuo pavake mai hono ongoongo, mo ia kotoa pē na‘a ne fai ‘i ‘Isipite, mo ia kotoa pē na‘a ne fai ki he ongo tu‘i ‘Āmoli ‘i he potu ki kō ‘o Soatani, kia Sīhoni ko e Tu‘i Hesiponi, pea mo ‘Oki ko e Tu‘i Pēsani ‘a ia na‘e nofo ‘i ‘Asiteloti. 11Pea na‘e lea mai kiate kimautolu ‘e homau kau mātu‘a mo e kakai kotoa ‘o homau fonua, ‘o pehē, ‘Ave ha ‘oho ki he fononga, pea mou ‘alu ‘o fakafetaulaki kiate kinautolu, ‘o mou pehē ki ai, Ko ho‘omou tamaio‘eiki kimautolu; ko ia fai mu‘a ha talite mo kimautolu. 12Ko si‘emau me‘akai e na‘a mau ‘omi māfana mei fale ma‘amau ‘oho ‘i he ‘aho na‘a mau hū mai ke ha‘u kiate kimoutolu; pea vakai ā, kuo mōmoa mo tu‘unga-fulufulua: 13pea ko e ngaahi ‘ainga uaine e na‘a mau fakafonu na‘e fo‘ou, kae vakai kuo mahaehae; pea ko si‘omau ngaahi kofu mo e sū kuo motu‘a ‘i he mama‘o fau ‘a e fononga."

Sios 9:13 “Pea nau pehē kiate ia, ko e fonua mamaʻo ʻaupito kuo omi mei ai ʻa hoʻo kau tamaioʻeiki, koeʻuhí ko e huafa ʻo Sihova ko ho ʻOtuá. “Ko e lea loi ʻa e kau Kipioné naʻe ʻikai lava ke nau tonuhia ai pea ʻikai totonu, ke hoko ia ko e sīpinga. Kuopau heʻikai ke tau fai kovi, pea ko e lelei ia ʻe haʻu. Naʻe ʻonautolu ʻa e fonua ko Kenaní, ka naʻe fakaʻikaiʻi ia ʻe he ngaahi ʻaitolí, ko e koloa ia ʻo e fonuá naʻe ʻo ʻIsileli ia, pea ko kinautolú ki he ʻOtua ʻo ʻIsilelí. ʻOku tau maʻu pe ʻa e ʻulungaanga ke tau fakakaukau kia Siosiua he naʻá ne tataki ʻa e ouau ki he ʻOtuá, ke fakahaofi ʻenau moʻuí ʻo hangē ko Lehapi pea mo hono kāinga naʻe fakahaofi kinautolu mei hono fakaʻauha ʻo Selikoó, pea ʻokú ne ʻomi ai ʻa e ako kia kitautolu, he ko hai ia kuo tau fai ha fakahaofi mei he fakaʻauha ʻo e kau angahalá tuʻunga ʻi hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisí? Neongo naʻe fai ʻe he kau Kipioné ʻa e fakamatala taʻemoʻoni kia Siosiua, ka ko e tuʻunga ia ʻo e angahalá mo e fie moʻuí. ʻI heʻetau feohi mo e kakaí ʻo nau fai mai ha ngaahi talanoa ʻoku tau ʻiloʻi ʻoku nau loi, ʻoku totonu ke tau ʻilo ai honau tuʻunga he moʻui ʻoku nau ʻi aí, pea ke tau nima mo e vaʻe ʻi hono ʻoange leva ʻa e ʻEiki Fakamoʻuí ke nau moʻui ai. Ki he kau Kipioné ko ʻenau tui ē mo ʻenau fakapotopoto tahaá, naʻa nau fakahaaʻi ke ʻoange kinautolu ki ʻIsileli, pea mei aí ke ʻoange kinautolu ki he ʻOtua ʻo ʻIsilelí, ʻo nau liʻaki ʻa e ʻotua naʻa nau tauhi ki aí, naʻe ʻikai te nau nofo pe, kaeʻoua kuo puketuʻu ʻe ʻIsileli honau ngaahi kolo, ka naʻa nau haʻu leva ke fai ha fakamelino koe founga pe te nau mavahe ai mei he fakamaaú. Ko e fakatomala heʻe tomui ʻoka nau ka nofo pē. Kaekehe ʻai kitautolu ko e kau sevaniti ʻa Kalaisi, ko hotau Siosiua talaʻofa, ʻo tau fakataha mo ia.

Monday, 9 October 2017

Monite 9 'Okatopa, 2017

Siosiua 9:7,8; 11:19 ‘Ekisoto 23:32 

Siosiua 9:8
"8Pea na‘a nau pehē kia Siosiua, Ko ho‘o kau tamaio‘eiki kimautolu. Pea pehē ‘e Siosiua kiate kinautolu, Ko hai kimoutolu, pea ko e omi mei fē?"

Sios 9:8 “..Pea pehē ʻe Siosiua kiate kinautolu. Ko hai kimoutolu pea ko e omi mei fē?” Naʻe tuʻu ʻa Siosiua ke maluʻi ʻa e kākā fakapulipulí pea ke fakafepakiʻi ʻa e ʻoho hangatonu maí. Ko ia kotoa pe kuo nau ʻi he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, fakataha mo kitautolu ʻi he ʻahó ni, ʻoku tau lotolotoi ʻi he tau fakalaumalié, kuopau ke tau tuʻu ki ʻolunga ʻo fakafepakiʻi ʻa e kākā ʻa e tevoló, manatuʻi, ko e tevoló ko e ngata olopoto, pea ko e laione ngungulu (1 Pita 5:8). He ko e fanga laioné, ʻoku nau ʻohofi ʻa e tokotaha puké, ʻa e talavou, ʻa e fanga manu ʻalu movetevete ʻoku nau fili ʻa e vaivai ʻoku tokotaha pea ʻoku ʻikai kilokilo holo. ʻOku fakatokangaʻi kitautolu ʻe Pita, ke tokangaʻi ʻa Setane, ʻi he taimi ʻoku tau faingataʻaʻia ai, pea ko e moʻui fakatangaʻi, ʻo kapau ʻokú ke ongoʻi liʻekina, vaivai mo taʻetokonia, pea mamaʻo mei he kau tui kehe, kapau ʻokú ke fakamamaʻu koe ki ho faingataʻaʻiá, pea ngalo ia ʻiate koe, ke ke sio ki he fakatuʻutamaki, ko e ngaahi taimi ia ʻo e laveangofua ʻi he ngaahi ʻohofi ʻa Setané. Lolotonga ʻa e ngaahi taimi ʻo e faingataʻá, kumi ki he kau kalisitiane kehé, ki ha tokoni mo ha poupou. Hiki ho matá ʻo tauhi kia Kalaisi mo talitekeʻi ʻa e tevoló “Pea te ne hola ia meiate koe” (Sem 4:7) Ko e kakai Kipioné naʻe ui ko e kau Heví, pea naʻe kau kinautolu ia ʻi he ngaahi kulupu naʻe tuʻutuʻuni ʻe he ʻOtuá ke kapusi mei he fonua ʻo e talaʻofá, pea tapui ke nau faitalite mo kinautolu (Eki 34:11,12 ; Teut 20:17). Pea ʻoku tala pe he ongo veesí ni naʻe mahamahalo pe ʻa ʻIsileli ki he kau Heví ʻoku nau nofo ofi mai pē. Ka naʻa nau fai ʻa e fakatokilalo kakato heʻenau pehē kia Siosiua “Ko hoʻo kau tamaioʻeiki kimautolu”. Pea ko e fakatokilalo ko e felotoi fakalukufua ia ke fai ha kautaha mo kinautolu. ʻOku nau fiefia ki he fakamelino ʻi ha founga pē. Kapau ʻe fakakautaha ʻa Siosiua mo e kau Heví, te nau maʻu kotoa ʻenau koloa naʻa nau haʻu mo iá, he naʻa nau ʻamanaki ki honau vala mo e sū mahaehae, heʻikai tukukeheʻi ke fakafepakiʻi ʻaki kinautolu. Ko e ʻOtuá mo ʻIsileli naʻa na fakaʻikaiʻi ʻenau ngaʻotoʻotá he ko e kau angahala. Ko e koloa ʻa Kalaisí e 

Sunday, 8 October 2017

Sapate 8 'Okatopa, 2017

Siosiua 9:3-6; 5:10; 10:2

Siosiua 9:3-6
"3Ka ‘i he fanongo ‘e he kakai Kipione ki he me‘a kuo fai ‘e Siosiua ki Sielikō mo ‘Ai, 4na‘e hanga ai ‘e kinautolu foki, ‘o nau fai fakaoloolo, ‘o nau ‘alu ‘o hangē ko ha kau fakafofonga, ‘o nau fakaheka ki he‘enau fanga ‘asi ha ngaahi tangai kuo motu‘a, mo e ngaahi ‘ainga uaine leta kuo motu‘a mo mahaehae mo no‘ono‘o; 5pea nau ‘ai ‘a e ngaahi sū kuo motu‘a, mo ‘oposi, ‘o nau tui ‘a e ngaahi kofu kuo motu‘a; pea ko e mā kotoa ‘o honau ‘oho kuo mōmoa, pea tu‘unga-fulufulua. 6Pea na‘a nau ‘alu kia Siosiua ki he ‘apitanga ‘i Kilikali, pea na‘a nau lea kiate ia mo e kau ‘Isileli, ‘o pehē, Ko ‘emau omi e mei ha fonua mama‘o; pea ko eni ke tau talite mu‘a."

Sios 9:3 “Ka ʻi he fanongo ʻe he kakai Kipioné ki he meʻa kuo fai ʻe Siosiua ki Seliko mo Aí..” Ko e ongoongo ʻo e ikuna kuo fai ʻe ʻIsilelí naʻe mafola lahi atu ia ki he ngahi kakai ʻo e fonua ko Kenaní. Naʻe aʻusia ʻe ʻIsileli ʻa e fakafepakí ʻi ha fotunga ʻe ua: ko e fakafepaki naʻe haʻu hangatonu pe ki ʻIsilelí, ko e ngaahi tuʻí ia, ʻa ʻenau kamata fakatahataha ke nau ʻohofi ʻa ʻIsilelí. Pea fakafepaki hono ua eni naʻe haʻu taʻehangatonu (9) mai ki ʻIsileli. Ko e kau Kipione eni naʻa nau fakapoto ʻenau kākaá. ʻOku lava pē ke tau ʻamanaki ki ha fakafepaki tatau mo eni, ʻo hangē pe ʻoku tau talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, he ko e meʻa ia ʻo e ʻahó. Ke maluʻi mo fakafepakiʻi ʻa e ngaahi fakafepaki pehē ní. Kuopau ke tau falala ki he ʻOtuá mo fetuʻutaki fakamomeniti mo Ia. Pea te ne ʻomi ʻa e mālohi ke tau muia ʻa e fakafepaki ʻoku haʻu hangatonu mo e haʻu taʻehangatonu, pea ne ʻomai mo e poto, ke tau sio ʻaki ki he kākā ʻoku fai maí. Fakatokangaʻi ʻa e founga naʻa nau ngāueʻakí. He naʻa nau ʻilo ko e kotoa ʻo e kakai ʻoku nau nofo ʻi he fonua ʻo Kenaní, ʻe tafiʻi kotoa kinautolu. Pea kuo hanga ʻe he ongoongo ko iá ʻo ngaohi kinautolu ʻo ʻikai haʻanau toe ʻamanaki ki haʻanau moʻui mei he heletā ʻa e kau ʻIsilelí, kaeʻoua kuo nau hanga ʻo ʻai ʻa Siosiua ke ne tui, naʻa nau haʻu mei he fonua mamaʻo, koeʻuhí ke ʻoua te ne fekau ʻa ʻIsileli ke tauʻi kinautolu pe tapui ke nau melino mo kinautolu (Teut 20:10,15) He nau haʻu ʻi he ʻulungaanga ʻo hangē ha kau ʻamipasitoa mei ha fonua mulí. Naʻa nau fakangalingali kuo nau helaʻia ʻi he fononga lōloa mo mamaʻo, pea naʻe ʻi ai honau ʻoho. Kuo maumau ia he ko ʻenau ʻai pe ke pehē. Ko e faʻahinga natula ē ʻo e māmani angahala ko hono fakakaukauʻi ha haoʻanga fakaetangata pē ʻo taʻe ʻi ai ha ʻOtua ia, he naʻa tau tatau pe mo e kau Kenaní ʻi he tauhi ʻotua hitení. Ka e fakafetaʻi ki he ʻOtua moʻui, ʻi heʻene ʻomi ʻa e maama fakakosipelí ʻo tau monūʻia ai ʻi hotau ʻEiki Huhuʻi ko Sīsū Kalaisí. Fakapapau ʻa Kalaisi, kuo ke moʻui ai.

Saturday, 7 October 2017

Tokonaki 7 'Okatopa, 2017

Siosiua 9:1,2; Nomipa 34:6 

Siosiua 9:1-2
"1PEA ‘i he fanongo ‘e he ngaahi tu‘i ‘i he feitu‘u ko ē ‘o Soatani, ‘a kinautolu na‘e nofo ‘i he fonua mo‘unga, mo kinautolu ‘i he Sēfela‘a, mo kinautolu ‘i he matāfonua e Tahi Lahi ‘i he tafa‘aki ‘o Lepanoni, ‘a e Heti, mo e ‘Āmoli, mo e Kēnani, mo e Pēlisi, mo e Hevi, pea mo e Siepusi, 2pea na‘a nau toki fakatahataha, ‘o nau alea ke fai tau mo Siosiua mo ‘Isileli."

Sios 9:1 “Pea ʻi he fanongo ʻe he ngaahi tuʻí .. pea naʻa nau toki fakatahataha ʻo nau alea ke fai tau mo Siosiua mo ʻIsilelí” Talu mei muʻa ʻo fāimai, ko e kau Kenaní naʻa nau ngāue pe ki hono maluʻi kinautolu, ka ko eni ia, kuo nau alea ke nau ʻohofi ʻa ʻIsileli. Ko e meʻa foʻou eni heʻikai ke nau fai eni fakavavevave. Pea ko e lahiange ʻene foʻoú, ko ʻenau ngāue ke nau fakatahataha. Ko hono ikunaʻi ʻo Selikoó, kuó ne ʻomi ha fakamoʻoni ʻa e fuʻu mafai ʻo e ʻOtuá, pea pehē ki Ai, pea mo e founga naʻe ngāueʻaki ʻe ʻIsilelí, he kapau naʻa nau poto, heʻikai ke tau mo ʻIsileli, ka te nau ʻoatu ha fakafofonga ke kole ha fakalelei, he ko e leleitaha ia te nau ala faí (Lk 14:32). Ka ko honau ʻatamaí kuo kuihi, pea ko honau ngaahi lotó kuo fakafefeka ki honau fakaʻauhá. Tokangaʻi angē, ko e hā ʻa e meʻa naʻá ne fakalotoʻi kinautolu ke nau fai ʻa e fakatahataha ko ení - ʻi he taimi naʻa nau fanongo ai, ko hono ikunaʻi pe ʻo Selikō mo Aí, ka ko e meʻa naʻe paasi mai he moʻunga ko Ipalé, ʻa hono tolu ʻi he maka ʻo e ʻolitá, ʻa e tatau ʻo e lao ʻa Mosesé. Neongo ʻa e fakatahataha ʻa e ngaahi tuʻi ʻo Kenaní ke fakafepakiʻi ʻa ʻIsilelí. Ka ʻoku ʻikai talamai ia ʻe he potu tohí ni naʻe hoko ha tau ʻa ʻIsileli, pea mo e fakataha ai naʻe puli pe ʻa e lau fakatahatahá ni, hili pe ʻa e v.2. Ko e kulupu pe eni ʻe ono ʻo Kenani ʻoku hiki ʻi heni pea ʻoku toutou lekooti fakatahaʻi pe kinautolu (3:10). Pea ko kinautolu pe naʻe tala ʻe he ʻOtuá ki ʻIsilelí ke fakaʻauha kinautolu he naʻe ʻikai finangalo ʻa e ʻOtuá ki ʻIsileli, ke nau taha mo kinautolu ʻi he malu honau ʻātakaí (Eki 23:28-33 ; Teut 7:1-5) Ka ko hono akoʻi ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá ke nau moʻui anga fakalotu ʻo nau liʻoa ki ai, ʻi he taimi niʻihi ʻoku manukiʻi mo lau„i nai ʻa e moʻui liʻoa ko iá ʻe honau ngaahi filí ʻo lahi ange ʻi ha toe meʻa. Kaekehe, ʻoku hoko ʻa e meʻa tatau ki hotau ui ki he moʻui ʻa Kalaisí ʻa hono fehiʻanekina ʻe māmani mo e kakanó. Kāingā tuʻu ke matuʻu maʻa Sīsū ē, tuʻu ke matuʻu ʻo ʻoua ʻe vaivai, pā pē peau kae ʻikai ngāue hangē ha makatuʻu ʻi tahi.

Friday, 6 October 2017

Falaite 6 'Okatopa, 2017

Sios. 8:33-35, Teut. 11:29; 27:11-14; 31:11,12 

Siosiua 8:33
"33Pea ko ha‘a ‘Isileli kātoa mo honau kau mātu‘a, mo honau kau ‘ōfisa, mo honau kau fakamaau, na‘a nau tutu‘u ‘i he potu ko ē mo ē ‘o e ‘A‘ake, ‘o fehangahangai mo e kau Līvai taula‘eiki na‘e kauala ‘a e ‘A‘ake ‘o e Kovinānite ‘o Sihova, ‘o ‘i ai ‘a e tupu muli mo e tupu‘i fonua fakatou‘osi; ko hono vaeua na‘e ‘i he tafa‘aki mai ‘o Kelisimi, ka ko hono vaeua na‘e ‘i he tafa‘aki mai ‘o e mo‘unga ko ‘Īpale; ‘o hangē ko e tu‘utu‘uni ‘a Mōsese ko e Sevāniti ‘a Sihova ke fuofua tāpuaki ‘a e kakai ‘Isileli,"

Sios 8:33 “Pea ko ʻIsilelí kotoa … ʻa e tupu muli mo e tupuʻi fonua fakatouʻosi, ko hono vaeua naʻe ʻi he tafaʻaki mai ʻo Kelisimi, ka ko hono vaeua naʻe ʻi he tafaʻaki mai ʻo e moʻunga ko Ipale”. Ko e fakataha ko ení ʻa ʻIsileli katoá, he ko e kovinanite ʻa ʻIsileli mo e ʻOtuá naʻe fakafoʻou, koeʻuhí ko ʻenau ngāueʻaki ʻa e koloa ʻo e fonua ʻo e talaʻofá, pea ke foʻou foki ʻenau tokanga ke talangofua. Pea ko e fakaʻilonga ʻo e kovinanité, ko ʻenau langa ʻa e ʻolitá, ke ʻoatu ai ʻa e feilaulau ki he ʻOtuá, mo e fakaʻilonga ʻenau tukulolo ʻakinautolu ki he ʻOtuá, ko ʻenau feilaulau moʻui ki hono langilangi, he ko e Fakalaloá ʻoku ʻi he ʻolitá. Ko e ʻolita naʻe ʻi he moʻunga ʻEpale, ʻa ē naʻe tuku ai ʻa e malá pea ʻi ai mo e laó, pea kia kinautolu mo kitautolu ke tau ʻamanaki ki he malaʻia ʻo e angahala, ka ko e feilaulauʻi ʻe Kalaisi ʻe Ia maʻa kitautolu mo ʻEne hoko ko e Fakalaloa, ke tau maʻu ʻa e melinomo e ʻOtuá, he kuó ne huhuʻi kitautolu mei he malaʻia fakalao, ʻa ē ʻokú ne ʻomi mala kia kitautolú (Kal 3:3). Neongo ʻoku ʻi ai ʻa e lau ʻo fekauʻaki mo e mala, ʻoku pehē “ʻOku ʻikai ko hoku kakai kimoutolu” ʻoku ʻi ai leva ʻi hono fakafou ʻia Kalaisi ko e ʻolitá, ʻa e lea ʻoku pehē “Siʻi hako ʻo e ʻOtua moʻui” (Hos 1:10). Naʻe ʻi ai ʻa e tokanga makehe ki he kau mulí ʻa ē ʻoku ʻiloa ko e kau paea, ʻoku mau ʻi ʻIsilelí, he ʻoku finangalo ʻa e ʻOtuá ke nau manatuʻi ʻa ʻenau nofo paea ʻi ʻIsipite (Eki 22:21,23:9) Ko e konga ia ʻo e fekau fakamisinale ʻa e Fuakava Motuʻa, pea ki ʻIsilelí ke nau ngaohi ʻa e kau paea ʻoku nau ʻi honau lotolotonga, ke nau loto ke nau fetuʻutaki pea mo e ʻOtua ʻo ʻIsilelí. Pea ke hoko ia ko e sipinga maʻae moʻui fakakalisitiane ʻo e ʻahó ni, ke ʻi ai haʻatau fekauʻaki mo hotau ngaahi kaumeʻa, ʻa e kaungāʻapí, pea mo e kau pisinisí ke ʻi ai haʻanau fekauʻaki pea mo hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisi (Mt 5:16)

Thursday, 5 October 2017

Tu'apulelulu 5 'Okatopa, 2017

Siosiua 8:30-32; ʻEkis. 20:25; Teut. 27:6-8

Siosiua 8:30-32
"30‘I he taimi ko ia na‘e fokotu‘u ‘e Siosiua ha ‘ōlita kia Sihova ko e ‘Otua ‘o ‘Isileli ‘i he mo‘unga ko ‘Ēpale,  31‘o hangē ko e tu‘utu‘uni na‘e fai ki ha‘a ‘Isileli ‘e Mōsese ko e Sevāniti ‘a Sihova, ‘o hangē ko ia na‘e tu‘u ‘i he tohi lao ‘a Mōsese, ko e ‘ōlita maka tekanoa, ‘a ia kuo te‘eki ke apo ‘e ha tangata ha ukamea ki ai: pea na‘a nau feia ai ha ngaahi feilaulau-mōifua kia Sihova, ‘o nau tāmate‘i mo e ngaahi feilaulau-‘ofa. 32Pea na‘a ne tohi ‘i he potu ko ia ‘i he ngaahi maka ‘a e tatau ‘o e lao ‘a Mōsese, ‘a ia na‘a ne tohi ‘i he ‘ao ‘o e kakai ‘Isileli"

Siosi 8:30 “ʻI he taimi ko ia naʻe fokotuʻu ʻe Siosiua ha ʻolita kia Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsilelí ʻi he moʻunga ko ʻEpale”. ʻI he moʻunga ko ʻEpale ʻoku ʻai ia ʻi heni pea ʻia Teut 11:29 ; 27:4,13. Ko ʻEpale mo e moʻunga ko Kelisimi ʻi he tafaʻaki ki he tongá. Pea ko e ongo moʻungá ni ʻa ʻEpale mo Kelisimi naʻe ngāueʻaki kinaua, ke ʻai ai ʻa e monū mo e mala, ʻi he taimi naʻe haʻu ai ʻa ʻIsileli ki he fonuá. Naʻe mahino pē ko Ipale naʻe ʻai ki ai ʻa e ngaahi mala (Teut 11:29) pea ko ʻeni ia kuo ʻai ia ʻo fokotuʻu ai ʻa e ʻolita, pea naʻe ʻikai ke ngaohi ʻaki ha maka kuo tā ʻaki ha meʻa masila he te ne hanga ʻe ia ʻo fakalieliaʻi ʻa e ʻolita ʻo Sihová (Eki 20:25). Ko hono langa ʻa e ʻolitá ni ke maluʻi ʻa e kakaí mei he lotu ʻi he ngaahi ʻolita ʻo e kau tauhi ʻaitolí pe ko ʻenau lotu ki he meʻa kuo ngaohi ʻe he kau tufungá ia, kae tuku ʻa e ʻOtuá ia ʻoku ʻAʻana ʻa e ngāue ʻi hono fuʻu mafai lahi mo kafakafa. Ko e fakamolumaluʻi ko eni ʻo e lotu kia Sihová ʻoku haʻu ia mei he hisitolia ʻo e lotolotonga ʻo e taú. Kuopau heʻikai ke tau fakakaukau ke toloi ʻa e kovinanite mo e ʻOtuá, lolotonga ʻoku tau nofo māmaní, pea kuopau heʻikai ha ngāue ke ne taʻofi kitautolu mei hono muimuiʻi ʻa e meʻa pe ʻe taha, ʻoku fiemaʻu. Ko e founga pe ʻoku taau, ke kamata mo e ʻOtua (Mt 6:33). Ke “kumi ʻuluaki ki hono puleʻanga mo ʻEne maʻoniʻoní” ʻo ʻuhinga, ke tafoki ki he ʻOtuá, ko ia ʻa e ʻuluaki tokoni ke ne fakafonu hoʻo fakakaukau ʻaki ʻEne ngaahi fiemaʻu, mo toʻo ʻEne moʻuí maʻa hoʻo palani ia pea ke tauhi mo talangofua kiate ia ʻi he meʻa kotoa pē. Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku mahuʻinga moʻoni kiate koe? Ko e ngaahi meʻa ʻoku haʻu kiate koé ʻoku nau feteketekeʻi, ko e hā ʻa e meʻa ʻe ʻuluaki. Ko e meʻa ʻe vave ʻene hoko ʻo mahuʻinga kiate koé ʻo kapau heʻikai te ke longomoʻui ke ke fili, ke ʻoange ki he ʻOtuá ʻa e tuʻunga fika ʻuluaki ʻi he ʻelia kotoa pe ʻo hoʻo moʻuí. Naʻe pehē ʻa hono langa ʻo e ʻolitá ke ʻoua naʻa toe fika ʻuluaki ha meʻa ʻo e fonua ʻo e talaʻofá, ka ko e ʻOtuá pē. Pea kia kitautolu lolotongá ʻoku ʻikai ha toe meʻa ka ko Kalaisi, pea mo ʻEne moʻui foʻoú. ʻOkatopa Falaite 6 Sios. 8:33-35, Teut

Wednesday, 4 October 2017

Pulelulu 5 'Okatopa, 2017

Siosiua 8:28-29; Teut. 13:16; 21:23

Siosiua 8:28-29
"28Pea tutu ‘e Siosiua ‘a ‘Ai, ‘o ne ngaohi ia ko e tu‘unga ‘oto‘ota ‘o ta‘engata, ko e koto lusa pē ‘o a‘u ki he ‘aho ni. 29Pea ko e Tu‘i ‘Ai na‘a ne tautau ‘i ha ‘akau ‘o a‘u ki he efiafi: pea ‘i he ‘alu hifo ‘a e la‘ā, na‘e fekau ‘e Siosiua, pea na‘a nau ‘ohifo hono ‘anga‘anga mei he ‘akau, ‘o nau lī ki he hū‘anga ‘o e matanikolo, ‘o nau fokotu‘u ai ha ‘esi maka lahi, ‘a ia ‘oku tu‘u ‘o a‘u ki he ‘aho ni."

Sios 8:28 “Pea naʻe tutu ʻe Siosiua ʻa Ai, ʻo ne ngaohi ia ko e tuʻunga ʻotoʻota ʻo taʻengata”. Ko e tuʻunga ʻotoʻotá, ko e ʻai ia ki he fakafoʻipuke hake ʻa e fakaʻauha ʻo e kolo ko Aí. He ko e ngaahi kolo motuʻa, naʻe mei ke langa maʻu pe kinautolu ʻi he ngaahi feituʻu maʻolunga ʻo e fonuá ʻo ofi ki he ngaahi maʻuʻanga vaí, pea ʻi he taimi ʻe fakaʻauha ʻa e kolo ʻo hangē ko eni kuo hoko ʻa hono tutu ʻe Siosiua ʻa e koló ni, he ko e kau angahala kotoa pē. Pea ʻe pehē pe ʻa hono laku ki he anoafi ʻa e kau angahala kotoa pe ʻi he fakamaau fakaʻosí. Ko Mate mo Hetesi ʻe lī ki he anoafi. Ko e anoafí ko e feituʻu ia ʻoku fononga ki ai ʻa e angahala kotoa pe. Ko Setane, ko e manufekai, ko e palofita loi, ko e fanga tevoló ko Mate mo Hetesi, ko kinautolu kotoa ʻoku ʻikai ke tuʻu honau ngaahi hingoá ʻi he tohi ʻo e moʻuí, koeʻuhi naʻe ʻikai ke nau tui kia Sīsū Kalaisi. He ko Mate mo Hetesi ko e fili fakamui ia ʻa e ʻEikí (1 Kol 15:26). Ko hono fakaʻauha ē ko e lī ki he anoafi. Ko e mate angauá, fakalaumalie mo taʻengata ko e tautea totonu ia ʻo e kau angahalá. Ko hono tutu ʻi he anoafi ʻo taʻengata. Ko e mate ʻuluaki fakaesino. Pea fakatouʻosi ʻa e mate ʻuluakí mo e mate angauá, ko e mate ko iá naʻe haʻu ia ki he faʻahinga ʻo e tangatá tuʻunga ʻi he faiangahala ʻa ʻAtama mo ʻIví (Sen 2:16,17 : Lo 5:12) Pea ko hono tutu ko eni ʻe Siosiua ʻa Aí, ko e fakamanatu mai ia kia kitautolu kuo tau fai angahala kotoa pe, pea ko hotau ikuʻangá ko hono tutu ʻi he anoafí. Ko hotau haoʻangá – “He naʻe ʻofa pehē ʻa e ʻOtuá ki māmani ʻo ne foaki hono ʻAlo tofu pet aha ne fakatupú koeʻuhi ko ia kotoa pe ʻe tui kiate ia ke ʻoua naʻa ʻauha, kae maʻu ʻa e moʻui taʻengata” (Sn 3:16) Ko hoʻo fakatomala ʻo tui falala kia Sīsū Kalaisí, ko ia ia ʻe moʻui ʻo taʻengata.

Tuesday, 3 October 2017

Tusite 3 'Okatopa, 2017

Siosiua 8:24-27; ʻEkis. 17:12; Teut. 20:16-18

Siosiua 8:24-27
"24Pea ‘i he faifai pea ‘osi hono tāmate‘i ‘e ‘Isileli ‘a e kakai ‘o ‘Ai ‘i he vao, mo e toafa ‘a ia na‘a nau tuli ai kiate kinautolu, pea kuo nau tō kotoa ‘i he mata ‘o e heletā, ‘o ‘osi‘osingamālie, pea na‘e toki foki mai ‘a e kakai ‘Isileli kotoa ki ‘Ai, pea nau taa‘i ia ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā. 25Pea ko e lau ‘o e kakai na‘e tō ‘i he ‘aho ko ia, ‘a e tangata mo e fefine, ko e toko taha mano mā ua afe, ko e kakai kotoa ia ‘o ‘Ai. 26He na‘e ‘ikai ke tuku mai ‘e Siosiua ‘a e nima na‘a ne puke ‘aki ‘a e tao kae‘oua ke faka‘auha ‘a e kau nofo ‘Ai kotoa pē. 27Ngata pē ‘i he monumanu ‘o e kolo, ko ia mo hono koloa na‘e vete ‘e ‘Isileli ma‘anautolu, ‘o hangē ko e me‘a ‘a Sihova na‘a ne tu‘utu‘uni kia Siosiua."

Sios 8:26 “He naʻe ʻikai ke tuku mai ʻe Siosiua ʻa e nima naʻá ne puke ʻaki ʻa e taó”. ʻOku fakahaaʻi mai ʻe he veesí ni naʻe tauhi pē ʻe Siosiua hono nimá naʻá ne puke ʻaki ʻa e tao ke mafao, kaeʻoua kuo ikunaʻi kakato ʻa Ai. He ko hono hiki ki ʻolunga ʻa e taó ko e fakaʻilonga ia kuo kamata ʻa e taú, pea ko e fakaʻilonga foki ia ʻo e lotolotonga ʻo e ʻOtuá, mo ʻEne tokoni ʻi he tau (v.1). Ko e meʻa ko eni kuo hokó ni, ʻoku fakahoa tatau pē ia kia ʻEki 17:8-16. ʻA hono tauʻi ʻe ʻIsileli ʻa e kau ʻAmaleki, pea ko Mosese naʻe mafao atu hono nimá mo e “Tokotoko ʻo ʻElohimi” (Eki 17:9). Pea ko e tauhi ʻolunga ʻa e nima ʻo Mosese, kuo ʻi ai ʻi he taú, ʻa e lotolotonga ʻo e ʻOtua, pea ko e tau ko iá naʻe ikuna, he ko e ʻOtuá kuo ʻi ai ʻi hono tauhi ʻa e nima ʻo Mosesé ki ʻolunga, pea ka helaʻia ʻa Mosese ʻo tuku ki lalo hono nimá, pea ʻe foʻi leva ʻa ʻIsileli. Kaekehe, ka naʻe ikunaʻi ʻe ʻIsileli ʻa ʻAmaleki. Ko Siosiua ko e tauhi ia mo e tokoni kia Mosese (1:1, 5) pea ko Siosiuá, ko e ʻeikitau ia ʻi he taimi ko ē, naʻe mafao atu ai ʻa e nima ʻo Mosese ʻi he tau mo ʻAmaleki, pea ko Siosiua he taimí ni kuó ne ʻi he tuʻunga ʻo Mosesé, kae fakahoko tau ʻa e kakai kehe. Ko e ʻOtuá ko e Fakamaau totonu kuó ne ʻai ʻa e tautea ko ení ki Ai, koeʻuhí ko ʻenau fai angahalá pea kuo fakafofonga ʻe Siosiua mo ʻIsilelí ʻa e fakamaauʻi ʻo e kakai ko eni ʻo Aí. Ko e ʻOtuá ʻa e Fakamaau totonu kuó ne tuku mai ʻa e tautea ko ení ki he koló ni, koeʻuhí ko ʻenau ngaahi angahalá pea ko ʻIsilelí, ko kinautolu ia ʻa e kau minisitā ʻo ʻEne fakamaauʻangá, mo e kau fai tautea ki Heʻene fakaʻauhá. Pea ko Siosiuá, ko ia naʻá ne tauhi hono nimá ki ʻolunga kae fai hono fakamaaua ʻo e kakaí ni. Ko e taipe eni ki he kakai kotoa pē te nau ʻi heli koeʻuhí kuo nau fakaʻikaiʻi ʻa e ʻOtuá, pea mo e (6) fai fakamoʻui ʻa Kalaisi. Ko e kakai eni te nau ʻi he Fakamaauʻanga ʻo e Taloni Hinehina (Fakaha 20:11-15). Na;e ʻi ai honau faingamalie ke nau moʻui ʻia Kalaisi ka naʻe ʻikai he naʻa nau fakaʻikaiʻi. Ko eni pē taimi teuteu. Puke leva ʻa Kalaisi ko ho Fakamoʻuí ia.

Monday, 2 October 2017

Monite 2 'Okatopa, 2017

Siosiua 8:20-23; Teut 7:2; 1 Sam 15:8 

Siosiua 8:20-23
"20Pea hanga ki tu‘a ‘a e kau ‘Ai, pea nau vakai, tā ‘oku ‘alu hake ki langi ‘a e kohu ‘o e kolo, pea ‘ikai leva hanau ivi ke hola ki hē pe ki hē: pea ko e kakai kuo hola ki he toafa na‘a nau tafoki ke fakafepaki ki he kau tulimui. 21Pea ‘i he vakai ‘e Siosiua mo ‘Isileli kātoa kuo kapa ‘a e kolo ‘e he malumu, pea ‘oku kohu hake ‘a e kolo, na‘a nau foki, ‘o taa‘i ‘a e kau ‘Ai. 22Pea hū mai mei he kolo ‘a e malumu foki, ke fakafepaki kiate kinautolu; ko ia na‘a nau ‘ākilotoa ‘i ha‘a ‘Isileli, ‘i he vaha‘a ‘o kinautolu mei hē mo kinautolu mei hē: 23pea na‘a nau taa‘i kinautolu, ‘o ‘ikai te nau tuku ha taha ke toe pē hola. Ka ko e Tu‘i ‘Ai na‘a nau puke mo‘ui, ‘o nau ‘omi ia kia Siosiua."

ʻOku kei fakaʻaliʻali ai pē ʻe he ʻOtuá ʻa e fakatuʻutamaki ʻo e meʻa ko ia ko e angahala, pea meia ʻAtama ʻo aʻu mai ki he ʻahó ni. Sios 8:23 “Pea naʻa nau taaʻi kinautolu ʻo ʻikai te nau tuku ha taha ke toe pe hola. Ka ko e tuʻi Aí naʻa nau puke moʻui ʻo nau ʻomi ia kia Siosiua” Naʻe fai ʻe ʻIsileli ki he tuʻi ʻo Aí ʻa e meʻa tatau matē pe naʻa nau fai ki he tuʻi ʻo Selikoó, he ko e finangalo ia ʻo e ʻOtuá (v.2). Ka ʻi he vahe 6, ʻoku ʻikai ke fakamahino mai pē ko e hā ʻa e meʻa naʻe fai ki he tuʻi Selikoó ʻe ʻIsilelí, ka ʻoku tau lava ʻo ʻiloʻi ʻi he v.29 naʻa nau tamateʻi pea nau tautau hono sinó ʻi he ʻakaú ʻo aʻu ki he tō ʻa e laʻaá. Pea ʻoku ʻomi mahino pe ʻe he ʻOtuá kia kitautolu ko eni pe tuʻunga taupotu taha ki ʻolunga ʻa hono langilangí pea mo hono mafaí ʻi he nonofo ʻa e sosaietí, ka ʻoku ʻikai lava ʻe he tuʻunga maʻolunga ko iá ke (5) fakamolemoleʻi haʻana angahala ʻa ē kuo tau fihia tatau pe ai talu meia ʻAtama. Pea ki he kau maʻu tuʻunga kotoa pe, ko e haoʻangá ʻoku taha pe mei he angahalá, ko Sīsū Kalaisi. Pea talamai ʻe he punaké “Ko e Hala ʻataʻatā. Pea takitonu. Ki hotau mālōlōʻanga. Ko Hevani ia (Him 271:5) Pea naʻe taaʻi kotoa ʻe ʻIsileli kinautolu ʻaki ʻa e heletaá ʻo ʻikai hao pe hola ha taha, ʻo ʻikai ko kinautolu pe naʻe holo ki he toafá, ka ʻi he koló foki, ʻo ʻikai toe ha taha, he ko e ʻOtuá ko e Fakamaau Totonu, pea ʻi heʻene fakaʻatā ke fakaʻauha ʻa e koló ni, he kuo nau fai angahala katoa pē. Pea ʻoku hoko pehē pe ʻa e fakamaau ʻa e ʻOtuá ki hotau māmaní. Ka ko hai pe ʻoku tui ki he ʻAlo ʻo e ʻOtuá, ʻokú ne maʻu ʻa e moʻui taʻengatá. Ko ia ʻa e kotoa hoʻo fiemaʻú. ʻOku ʻikai fiemaʻu ia ke ke tatali ki he moʻui taʻengata, koeʻuhi kuo ʻosi kamata ia ʻi he momeniti pe hoʻo tuí. ʻOku ʻikai fiemaʻu ia ke ke ngāueʻi koeʻuhi kuo ʻosi pau ia. ʻOku ʻikai fiemaʻu ia ke ke hohaʻa ki ai, koeʻuhi kuo ke ʻosi maʻu ia hono foaki ʻe he ʻOtuá ʻe ia, pea kuo maluʻi ia, ʻo ʻikai ha meʻa ke ne toe fakamāvae kitautolu mo e ʻofa ʻa Kalaisí (Loma 8:38,39)

Sunday, 1 October 2017

Sapate 1 'Okatopa, 2017

Siosiua 8:18-19; ʻEkisoto 17:9-12

Siosiua 8:18-19
"18Pea folofola ‘a Sihova kia Siosiua, Mafao atu ‘a e tao ‘oku ‘i ho nima ki ‘Ai; he te u tuku ia ki ho nima. Pea na‘e mafao atu ki he kolo ‘e Siosiua ‘a e tao na‘a ne to‘o. 19Pea langa leva ‘a e malumu mei he feitu‘u na‘a nau ‘i ai, pea ‘i he‘ene mafao atu hono nima na‘a nau lele ‘o hū ki he kolo, ‘o kapa ia; pea nau fakavave ‘o tutu ia ‘aki ‘a e afi. "

Sios 8:18 “Pea folofola ʻa Sihova kia Siosiua, mafao atu ʻa e tao ʻoku ʻi ho nimá ki ai he teu tuku ia ki ho nimá..” Naʻe ʻoange ʻe Sihova ʻa e kolo ko Aí kia Siosiua. Ko ʻaneafí naʻa nau foʻi ka ʻi he ʻaho ko ení naʻa nau hoko ʻo ikuna. He ko e angahala naʻa nau fetakai mo iá pea ʻi hono fakamolemole ʻo e angahala ko iá pea toka leva ʻa e ikuná mei muʻa. Ko e ʻalunga ʻo e ʻOtuá, ʻoku tau fiemaʻu ʻo ʻikai ko ʻetau nofo lotosiʻi pē mafasia ʻi he halaiá. ʻI he taimi naʻe mafao atu ai ʻe Siosiua hono taó ki he koló naʻe ʻikai te ne tuku ki lalo hono nimá, kaeʻoua ke fai ʻa ʻene ngāué. Ko hono nima naʻe ʻi he taú ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Mosese ʻi he tau mo ʻAmalekí, he naʻá ne tauhi pehē ʻa hono nimá, ʻo aʻu ki he tō ʻa e laʻaá. Ko kinautolu ʻoku mafao atu honau ngaahi nimá ʻo fakafepakiʻi honau ngaahi fili fakalaumalié, kuopau heʻikai tuku ki lalo honau ngaahi nima he ko e fili fiungataʻa he tauʻi he tangatá. Ko e hā pe ʻa e meʻa naʻe fai ʻe Siosiua ʻo hangē ha fakatātā ʻo e meʻa moʻoni fakalaumalie ʻoku taau ia ke ʻai ki hotau ʻEiki ko Sisuú, he ko ia naʻe fakataipe ki aí. Naʻe ikuna ʻa Siosiua ʻi he fakavaivai pea hangē ko ia naʻe ikuna. Ko hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisí ʻi he taimi naʻá ne punou hono ʻulú ʻo ne tuku hake hono laumalié ki he nima ʻo e Tamaí ʻo ne hokotaki (Lk 23:46), ko ʻene maʻu ia ʻa e ikuná, he ko e kotoa hono manako kuo ne fou ai naʻe fakaʻauha kotoa he ko ʻene fetongi ia ʻa haʻa tangata, ka ʻi heʻene toetuʻú, naʻá ne toe fakatahatahaʻi mai ʻi ha tuʻunga moʻui foʻou, ʻa hono angá, he kuo ne ʻave ʻa e malohi ʻo e fakapoʻulí, ʻo ikunaʻi kakato. Naʻá ne laiki ʻa e ʻulu ʻo e ngatá pea ko ʻene mamahí ko e fakavolu ia ʻa hono muivaʻé. Ko Siosiua ē mo ʻIsileli ki Ai, ka ko Kalaisi Sīsū ē ki he tevoló mo hono fuʻu mafai fakaʻauha, ko e tuʻunga ia kuo tau hao aí, ke tau kumi lelei ki he maʻoniʻoní mo e moʻui maʻa ʻa e ʻOtua Taupotú ʻi heʻetau tui falala ki he ngāue kuo fai ʻe Kalaisi maʻau mo au, pea ta moʻui leva ʻo lauikuonga pea taʻengata. ʻOkatopa Monite 2 Siosiua 8: 20 - 23; Teut. 7:2; 1 Sam. 15:8 ʻOku kei faka