NOM 33:50-56; 26:54; EKI 23:24; TEUT 7:2,5; SIOS 23:13
Nomipa 33:50-56
"50Pea folofola ‘a e ‘Eiki kia Mōsese ‘i ‘Alape-Moape, ‘i he ve‘e Soatani fe‘unga mo Sielikō, ‘o pehē, 51Lea ki ha‘a ‘Isileli, pea ke tala kiate kinautolu, Ka mou ka laka atu ‘i Soatani ki he fonua ko Kēnani, 52pea te mou kapusi ‘a e kakai kotoa ‘o e fonua mei homou ‘ao, pea te mou faka‘auha ‘enau ngaahi maka tongitongi kotoa, pea faka‘auha ‘enau ngaahi ‘īmisi kuo haka, mo holoki ‘enau ngaahi sia. 53Pea te mou puke ‘a e fonua ‘o nofo ai, he kuo u foaki kiate kimoutolu ‘a e fonua te mou ma‘u. 54Pea te mou tufa ‘a e fonua ‘i he talotalo, ‘o fakatatau ki homou ngaahi fāmili; ki he tokolahi te mou vahe tofi‘a lahi, pea ki he toko si‘i te mou vahe tofi‘a si‘i: ko e me‘a ‘e tonu ki ha taha ‘i he talotalo ‘e ‘o‘ona pē ia; ‘e fakamatakali pē ho‘omou ma‘u tofi‘a. 55Pea kapau ‘e ‘ikai te mou kapusi kinautolu ‘oku nofo ‘i he fonua mei homou ‘ao, pea ko kinautolu ‘oku mou fakatoe te nau hoko ko e ngaahi tala ‘i homou mata, mo e ngaahi tolounua ‘i homou vakavaka, pea te nau fakakina kimoutolu ‘i he fonua ‘oku mou nofo ki ai. 56Pea ‘e iku pehē, ko e me‘a na‘a ku fakakaukau ke fai kiate kinautolu te u fai kiate kimoutolu."
Nomipa 26:54
"54Ki he tokolahi te ke vahe tofi‘a lahi, pea ki he toko si‘i te ke vahe tofi‘a si‘i: ‘e ‘atu tofi‘a ki he tangata takitaha ‘o fakatatau ki he me‘a na‘e va‘iniu hake ‘i he lau hono kakai."
'Ekisoto 23:24
"24‘E ‘ikai te ke lotu ki honau ngaahi ‘otua, pea ‘e ‘ikai te ke tauhi ki ai, pea ‘e ‘ikai te ke fai ki he‘enau ngaahi ngāue: ka te ke mātu‘aki faka‘auha kinautolu, pea te ke laiki ‘aupito ‘enau ngaahi pou tapu."
Teutalonome 7:2, 5
"2‘io, ka tuku atu kinautolu ‘i he ‘ao ‘e Sihova ko ho ‘Otua, ‘o ke taa‘i kinautolu; pea te ke taa‘i kinautolu ke ‘osi; ‘e ‘ikai te ke fai talite mo kinautolu, pe fai ha ‘ofa ki ai. 5Ka ko e anga eni ho‘o fai kiate kinautolu; te mou holoki honau ngaahi ‘ōlita, mo laiki honau ngaahi pou tapu, mo tā ‘enau ngaahi ‘āsela, mo tutu ‘enau ngaahi tamapua."
Siosiua 23:13
"13pea nau ‘alu kiate kimoutolu: ke mou ‘ilo fakapapau ‘e ‘ikai toe kapusi ‘e Sihova ko homou ‘Otua ‘a e ngaahi pule‘anga ko ia mei homou ‘ao; ka te nau hoko ko e kupenga, mo e tauhele, mo e ngaahi kinisi ki homou vakavaka, mo e ngaahi tolounua ‘i homou mata, kae‘oua ke mou ‘auha mei he kelekele lelei ni, ‘a ia kuo ‘atu kiate kimoutolu ‘e Sihova ko homou ‘Otua."
Kimuʻa pea hū ʻa ʻIsileli ki he fonua ʻo e talaʻofá, naʻe folofola ʻa e ʻOtuá kia
Mosese, ke tala ki ʻIsileli, ke nau hanga ʻo kapusi ʻa e kakai hiteni naʻa nau
nofoʻi ʻa e fonuá, pea mo nau fakaʻauha honau ngaahi ʻaitolí. ʻIa Kolose Vahe
3, ʻoku fakalotolahiʻi ai kitautolu ʻe Paula ʻi he meʻa tatau, ke tau hanga ʻo liʻaki
ʻa e ʻalunga motuʻa ʻo e moʻuí pea ke tau laka kimuʻa ʻi he ʻetau moʻui foʻoú.
Ko e talangofua ki he ʻOtuá, mo e tui kia Sīsū Kalaisí. ʻO hangē pē ko ʻIsilelí, ʻi
he ʻenau hu ki he fonua ʻo e talaʻofá, te tau lava ʻo fakaʻauha ʻa e angahala, ʻi
heʻetau moʻuí, pē ko ʻetau nofo pē mo ia. Ko e hū ki ai ʻo maʻu ʻa e moʻui foʻoú,
kuo pau ke tau kapusi kituʻa ʻa e ngaahi fakakaukau angahalá mo hono faí;
ke ngaohi ai ha meʻa foʻou ʻi he moʻuí. Ko e ngaahi ʻuhinga eni, naʻe fekau ai
ʻe he ʻOtuá ki ʻIsileli, ke nau fakaʻauha ʻa e kau hiteni naʻa nau nofoʻi ʻa Kenaní.
1. Ko honau tautea ia, ʻo ʻenau lotu ʻaitolí pea koe loto taha ʻo e kovi ʻa ʻenau
ngaahi fiemaʻú. Ko Setane ʻoku nau lotu ki ai ‘o nau fakaʻikaiʻi kakato ʻa e
ʻOtuá. 2. Naʻe ngāueʻaki ʻe he ʻOtuá ʻa Mosese mo ʻIsileli, ke fakamaauʻi ʻa
Kenani, ʻi heʻenau ngaahi fai angahalá, mo fakakakato ʻa e palofisai ʻia Senesi
9:25. 3. Naʻe finangalo ʻa e ʻOtuá, ke hiki kotoa ʻa e tui fakahitení, mo ‘enau
toʻonga lotú mei he fonuá. Naʻe ʻikai ke Ne finangalo ke tuifio ʻa e lotu ʻa hono
kakaí, mo e hitení. Naʻe ʻikai ke mahino kakato ki ʻIsileli, ʻa e finangalo ʻo e
ʻOtuá pea naʻe ʻikai ke nau fai kakato ʻa ʻEne fekaú. Pea ko e palopalema ia
kia kinautolú. Ko e ʻelia kotoa pe ʻo e moʻuí, ʻoku totonu ke tau talangofua ki
he Folofola ʻa e ʻOtuá, ʻo taʻe ʻi ai ha toe fehuʻi, koeʻuhi, ʻoku tau ʻilo pe, ko e
moʻoní ia. Pea naʻe fakatokanga pe ʻa e ʻOtuá ki ʻIsileli kapau heʻikai ke nau
kapusi ʻa e kau hitení, mei he fonua ʻo e talaʻofá, ʻe hoko ʻa e kakaí ʻa mui ko
e fakatupu ʻita, mo fakatupu lotomamahi. ʻIa Hepelu 12:1,2 ʻoku ne talamai
ke tau huʻihuʻi ʻa e fakamamafa kotoa pe, mo e angahala ʻoku tau moʻua
ngofua ki aí. ʻOku ʻi ai pe hotau ngaahi ʻaitoli, he kapau te tau fakaʻatā ʻa e
ngaahi vaivaiaʻangá ke nau puleʻi kitautolu, te nau fakatupu ʻa e palopalema
fakatuʻutamaki.
No comments:
Post a Comment